Miten autoilijan keho väsyy pitkän ajon aikana – ja miten sitä voi estää?

Pitkäkestoiset ajomatkat rasittavat sekä kehoa että mieltä. Vaikka autoilussa ei hikoilla tai liikuteta lihaksia kuten fyysisessä työssä, keho käy silti läpi monia pieniä kuormitustekijöitä, jotka kasaantuvat hiljalleen. Yhtäjaksoinen istuminen, tärinä, staattinen lihasjännitys ja keskittyminen vievät voimia, vaikka kuljettaja ei sitä heti huomaisi. Tämän vuoksi monet tuntevat pitkän ajon jälkeen väsymystä, lihaskipuja tai jopa päänsärkyä.

Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten ja miksi keho väsyy ajon aikana – ja mitä jokainen kuljettaja voi tehdä väsymyksen ehkäisemiseksi.

Hiljainen kuormitus: miksi keho väsyy ajossa?

Istuma-asento autossa on usein lähes liikkumaton, mutta samalla keho joutuu jatkuvasti tekemään pieniä korjausliikkeitä. Selkä tukee ylävartaloa, jalat lepäävät polkimilla ja hartiat kannattelevat käsivarsia. Tämä aiheuttaa pientä, mutta jatkuvaa lihasjännitystä erityisesti alaselän, niskan ja hartioiden alueella. Lisäksi keho altistuu moottorin ja tienpinnan aiheuttamalle tärinälle, mikä rasittaa etenkin selkärankaa.

Jos istuin tai turvavyö ei tue kehoa kunnolla, rasitus voi kohdistua epätasaisesti. Esimerkiksi liian korkealla kulkeva turvavyö voi aiheuttaa hartiajännitystä tai painetta kaulaan. Huonosti säädetty istuin voi kallistaa kehoa eteenpäin tai aiheuttaa ristiselän kuormitusta. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, miten nopeasti kuljettaja väsyy.

Myös passiivinen hengittäminen voi lisää väsymystä. Syvä hengitys jää helposti vajaaksi, kun keho on jännittynyt tai painuksissa. Se johtaa matalaan happitasoon ja yleiseen vetämättömyyden tunteeseen.

Miten väsymystä voi ehkäistä jo ennen lähtöä?

Paras tapa ehkäistä väsymystä on valmistautua siihen ennen kuin se edes alkaa. Tämä tarkoittaa erityisesti istuma-asennon ja tukien säätämistä huolellisesti. Istuimen selkänojan kulman tulisi tukea ristiselkää ja ohjata kuljettajaa istumaan ryhdikkäästi. Reiden ja istuimen väliin ei saisi jäädä liikaa tyhjää tilaa – polvet tulisi olla hieman koukussa, ei suorana.

Turvavyön tulisi kulkea olkapään ja rintakehän yli, tukevasti mutta ei puristavasti. Jos vyö painaa tai nousee liian lähelle kaulaa, voi harkita turvavyöklipsin käyttöä – mutta vain, jos se ei haittaa vyön toimintaa äkillisessä tilanteessa.

Jos auton turvajärjestelmissä tai istuimen tuessa on puutteita, niitä voi usein korjata jälkikäteen. Esimerkiksi Ovoko tarjoaa laajan valikoiman osia ja ratkaisuja etuistuimen turvavöihin liittyen, joiden avulla istuinmukavuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa myös vanhemmissa ajoneuvoissa.

Lisäksi kannattaa huomioida vaatetus: tiukka vyötärö tai paksu takki voi vaikuttaa istuma-asentoon ja hengitykseen. Kevyt ja joustava vaatetus auttaa kehoa toimimaan luonnollisesti myös pitkillä matkoilla.

Tauot, liike ja tietoisuus

Ajonaikainen väsymys ei ole pelkästään fyysinen ilmiö – se vaikuttaa myös tarkkaavaisuuteen ja reaktioaikaan. Tämän vuoksi taukojen pitäminen on tärkeää, vaikka olo ei tuntuisi väsyneeltä. Yleinen suositus on pitää tauko vähintään kahden tunnin välein, mutta kehoa kannattaa kuunnella: jos alkaa siirrellä painoa, nykiä hartioita tai nojata enemmän yhteen suuntaan, se on merkki kehon rasituksesta.

Tauolla kannattaa nousta ylös, kävellä ja venytellä. Jo pieni selän taivutus taaksepäin tai hartioiden pyöritys voi palauttaa verenkiertoa ja aktivoida lihaksia. Myös hengitykseen keskittyminen auttaa palautumaan nopeasti.

Tietoisuus omasta asennosta ajon aikana voi myös auttaa. Jos huomaa istuvansa kyyryssä, puristavansa rattia tai jännittävänsä leukaa, on hyvä rentouttaa kehoa tietoisesti. Näin voidaan hidastaa väsymyksen kehittymistä ja ylläpitää valppautta pidempään.

Yhteenveto

Ajoväsymys on monen tekijän summa, mutta se ei ole väistämätön osa pitkiä matkoja. Kun keho saa oikeanlaista tukea, turvavyö on asetettu oikein ja taukoja pidetään säännöllisesti, kuljettaja jaksaa paremmin ja ajaa turvallisemmin. Ergonomia ei ole ylellisyyttä – se on tärkeä osa ajoturvallisuutta ja vireystilan ylläpitoa. Hyvät valinnat ennen matkaa voivat tehdä pitkistä ajopäivistä huomattavasti helpompia.